Parasta aikaa on juuri nyt.

Palasin eilen kahden viikon eloisalta ja tapahtumarikkaalta Utsjoen reissulta ja päästin talonvahdin kotiin. Kun menin autolla Rovaniemeltä kohti Utsjokea pääsiäisen jälkeen oli ylhäällä vielä täysi talvi ja kunnon pakkanen. Kun palasin oli talvi muuttunut kevääksi ja lämpötila oli maanantaina noin kymmenen astetta plussalla.

Mieleenpainuvimmat päivät olivat Utsjokisuun kyläyhdistyksen pilkkikisat Paistunturin erämaa-alueella Kuolppilasjärvellä ja retki Jäämeren rannalle Pykeijaan. Oli hauska nähdä miten keskellä erämaata polkaistaan pystyyn hyvin varusteltu telttakahvila. Kahvilasta sai grillimakkaraa, kahvia, pullaa, mehua ja karkkia. Tämä siis järven jäällä, lähimpaan savuun on matkaa 20 kilometriä. Kun pilkkikisan alku lähestyi saapui eri puolelta kairaa moottorikelkkoja ja lopulta paikalla oli nelisenkymmentä innokasta pilkkijää. Todettakoon, että saadut raudut otettiin elävinä ylös ja siirtoistutettiin toiseen tunturijärveen.

Pykeijassa kävimme Outin kanssa treffaamassa Pykeijan Bistroa pitävää Trondia. Trond on sortin mies ja hoitaa suvereenisti mm. Bistron , Postin, kahvilan, elämyspalvelut (esim. kuningasrapusafarit) ja huoneistojen vuokraamiset. Nyt uusimpana projektina on Jäämeren rannalla oleva sauna. Tällä reissulla myös kiteytyi uuden kirjani "Kohtaaminen Jäämeren rannalla" monet yksityiskohdat. Bistron kuningasravut ovat muuten takuutuoreita, ne uivat kahvilan valtavassa akvaariossa. Syötiin erämaakämpällä Outin kanssa kaksi päivää kuningasrapua reissun lopuksi. Oli muuten pirun hyvää!

On hienoa olla taas kotona. Äsken käydessäni koiran kanssa aamulenkillä huomasi valtavan muutoksen luonnossa. Kuulin mm. joutsenten ja kurjien ääntä. Lisäksi peipot pitävät laulukisaa lähimaastossa. Nyt metsässä on mielestäni paras aika keväästä. Uudet lintutulokkaat tunnistaa laulun perusteella ja kevään etenemistä on näin selkeää seurata. Kun järven jää vielä hiukan sulaa lisää tulevat paikalle taistelevat telkät.

Maanantaina aloitetaan perinteen mukaan hirsimestari Tuuren kanssa ulkotyöt. Ensin suunnitellaan ja funtsaillaan rauhassa. Sitten lentää lastu ja moottorisaha käy. Jutut ovat reippaat ja työn jälki näkyy. Uusitaan mm. kasvimaan kehikko ja muurataan yksi ulkotulisija. Tässä vaiheessa vuotta ei malttaisi tulla lainkaan sisälle. Muistan elävästi ajan jolloin istuin  New York nimisessä kokoushuoneessa palavereissa ja katselin Sellon kauppakeskuksen seinää. Silloin olin ajatuksissa ihan muualla. Täällä.

Jussi Jaakkima

Ilola, Utsjoki

ps. kuten huomaat, sivustomme on uudistunut. Seuraava blogi ilmestyy 2.5.