Kun joutsen tapasi kurjen.

Joka kevät laulujoutsenpariskunta levähtää pienellä järvellämme. Joutsenet kuulee kauas, kun ne kailottavat suuriäänisesti kevään kunniaksi. Pari päivää sitten osui kurkipariskunta samaan aikaan järvemme rannalle. Siinä nämä kookkaat linnut katselivat uteliaina toisiaan ja päästivät kilpaa kovin erilaisia ääniään. Olimme hirsimestarin kanssa päärakennuksen edessä ja matkaa oli tapahtumapaikalle parisen sataa metriä. Meteli oli kyllä pirunmoinen!

Näissä isännän keväisissä ulkohommissa on se mainio puoli, että pystyy samaan aikaan kivasti tarkkailemaan alkukesän etenemistä. Ollaan hirsimestarin kanssa seurattu aitiopaikalta hanhien kevätmuuttoa, haarapääskyjen saapumista metsään, telkkien nahistelua, sammakoiden kutua ja lehtien nopeaa kasvua. Tässä ihan talon lähistöllä asustaa poikkeuksellisen rohkea metsäjänis. Katselin aamulla, että kuka kulkee ikkunan takana tietä pitkin. Jänis siinä käpytteli parin metrin päästä. Talomme metsässä on nyt virallisesti hyväksytty eläinten toimesta, hirvethän ovat jo pitkään ottaneet talon yläpuolisen rinteen lepopaikakseen.

Hommat etenevät hyvää vauhtia ja tänään saimme "kokoa, purkaa ja taas kokoa" nuotiosuojan kehikon valmiiksi. Alkukesästä se kuljetetaan traktorilla muiden rakennustarvikkeiden kanssa keskelle metsää. Siellä kesäduunarimme saavat sen rakentaa valmiiksi. Seinät muuten rakennetaan tuppeensahatusta laudasta. Huomenna sahataan hitomoisista kuusista pöllejä. Aikeena on pikkuhiljaa aloittaa "Råmossa" puutuotteiden koemarkkinointi. Tästä lisää kun tämäkin hanke etenee. Ja jos rakasta vaimoani Outia yhtään tunnen, niin hanke tulee etenemään sukkelaan ja saadaan kohta hirsimestarin kanssa käydä suunnittelemaan uutta varastoa. Mikäpäs siinä.

Viime aikojen helle on aiheuttanut sen, että tästä keväästä jäi yksi vuodenaika pitkälti pois. Siirryttiin suoraan alkukesään. Maa on ruutikuiva ja avotulta ei missään kannata tehdä. Tein tänään Norjan kansallispäivän kunniaksi reippaasti halkotöitä ja työ oli kuumaa ja pölyistä. No, nyt ukkonen jyrisee ja sain ison kasan todella kuivaa polttopuuta sateelta suojaan. Ensi talven polttopuut tehdään ensi viikolla järeimmällä mahdollisella traktorilla, sekä klapikoneella. Olen nyt oppinut sen, että otetaan ammattilainen asialle ja tehdään kerralla kunnon halot. Ja riittävästi. 

Kuumuus on tehnyt sen, että olen löytänyt kaksi (!) korvasientä ja väitän tuntevani parhaat paikat. Kuivaan aina korvasienet ja säilytän ne kannellisissa lasipurkeissa. Nyt täällä maalla on työntäyteisintä aikaa. Maanviljelivät kylvävät peltojaan, polttopuita tehdään ja taimia istutetaan. Joka puolella kuhisee, ihmiset ja eläimet puuhaavat. Itselläni alkaa ensi viikolla raivaussahaus, tavoitteena raivata tankillinen per päivä eli noin 1,5 tuntia raivausta. Näillä helteillä en metsään mene, saa keli hieman viilentyä ensin.

No niin. Täällä kun aamulla herää ei voi olla muuta kuin onnellinen ja tyytyväinen, että saa asua ja työskennellä maalla. Marraskuussa pimeässä ja räntäsateessa ei aina siltä kylläkään tunnu.

Pahoittelen, että blogi ilmestyi päivän myöhässä. Istuttiin eilen iltaa ammattivalokuvaajaystäväni kanssa ja jäi blogi kirjoittamatta. Oli sen verran paljon meille tärkeitä käsiteltäviä aiheita. Seuraava blogi ilmestyy viimeistään 4.6.

Lyhyesti vielä Utsjoen kuulumiset. Kevät on sielläkin ollut tosi lämmin ja Tenosta lähtivät jäät jo jokin päivä sitten. Näyttää, että Tenon kevättulvasta tulee lyhyt. Jos satut olemaan Utsjoella päin liikkeellä käypä katsastamassa Vallen lomakylän ravintola Deatnun uusi kattokyltti. Katolla on Tenolainen jokivene!

Jussi Jaakkima

Ilola / Utsjoki

Kaislikossa kuhisee.

Olen viime päivät työskennellyt hirsimestarin kanssa rannassamme. Mainioita päiviä tarkkailla työn ohessa eläinten puuhia  järvellä ja kaislikoissa.  Aloitetaan vaikka telkistä, nyt on näet suurta draamaa ilmassa. Parhaimmillaan järvellä on ollut kaksi naaras ja neljä urostelkkää. Siitähän ei hyvää seuraa kun on liikaa kolleja läsnä. Vakiopariskuntien urokset ovat kovilla kun tunkeilijat yrittävät iskeä niiden puolisoita. Tunkeilevat nuoret urokset ovat sitkeitä ja vokottelevat naaraita parhaansa mukaan. Seurauksena on uuvuttavaa tappelua, taistelusukellusta ja hyökkäyksiä veden alta. Meteli ja räiske on kova ja tämä tapahtuu joka jumalan kevät. Olen laittanut rannalle nykyään kaksi telkänpönttöä, jostain syystä viime vuodet niissä kummassakaan ei ole onnistuttu pesimään.

Sitten on rupikonnien vuoro. Alkuun järvi näyttää näistä rumiluskonnista tyhjältä. Kun aurinko pääsee hieman lämmittämään rantavettä alkaa holtito haloo ja mekastus. Kymmenet ja taas kymmenet konnat aloittavat hommansa. Tulosta syntyy ja rannalle ilmestyy suuria sammakonkutulauttoja. Nyt kun vesi on laskenut jää osa mädistä väkisin kuivalle. Seuraavaksi on ns. normisammakoiden vuoro, niiden kutu ei kuitenkaan ole vielä alkanut. Ahvenen kutu on käynnissä ja katiskan sijainnin kanssa pitää olla tarkkana. Otan vain suurimmat sumppuun ja  päästän pienimmät kasvamaan.

Toissapäivänä näin kevään ensimmäisen kimalaisen ja sitruunaperhosen. Tänään kukkui käki ensi kertaa. Vielä puuttuu mm. västäräkit, ne ovat vähentyneet viime vuosina roimasti ja pääskyset. Teerien soidinta kuulee päivittäin, toivottavasti tänä vuonna pesintä onnistuu. Viime vuosi oli surkea kanalintujen poikastuoton osalta. Suurriistaa on metsissä yllin kyllin, erityisesti hirviä. Niiden jälkiä näkee päivittäin aivan tässä talon lähistölläkin. 

Nyt on se aika vuodesta jolloin on ihan sama mihin suuntaan katsoo, hommia kyllä löytyy. Rakennetaan uutta, korjataan vanhaa, paikkojen kuntoon laittamista, halkohommia ja kohta alkaa myös raivaussahaus. Ohessa markkinointia ja omaa kouluttautumista. Tänään menin ulos klo 07.30 ja tulin sisään kuuden pintaan. Tähän päivään on mahtunut halkojen alle tulevan alustan rakentamista, uuden ulkotakan muurauksen apupoikana olemista, haravointia, uuden painepesurin testaamista, rannan siivousta, nuotiopaikan siivousta ja tulevien tapahtumien yksityiskohtien hiomista. No joo, tippaakaan en valita, kropassa tuntee, että jotain on tullut tehtyä.

Huomenna istunkin Visit Finlandin tietoiskupäivässä Suomen pääkaupungissa. Ilokseni luin eilen uutisen, jossa sanottiin, että kokousten  power point esitykset bullet pointteineen ovat tulleet tiensä päähän. Oikea johtopäätös! Sen sijaan on  tulossa aitojen tarinoiden ja laadukkaiden kuvien/videoiden aika lisättynä lyhyillä muistioilla. Erinomaista; jessus sitä määrää PP esityksiä mitä olen ollut kuuntelemassa tai itse esitellyt. Kuinka moni niistä onkaan jäänyt mieleen?

Tämän kevään tekemisessä ja rakentamisessa ei ole samaa tarkkaa määräpäivää kuin vuosi sitten. Silloin menimme Outin kanssa naimisiin ja piti olla se rannan alttarikin valmis määräaikaan mennessä. Silloin paiskittiin hirsimestarin kanssa hommia välillä raekuurossa ja urakalla. Nyt voi pitää muuraamisen välissä tauon ja juoda ne perinteiset muurauskahvit.

Seuraava blogi ilmestyy 16.5.

Jussi Jaakkima

Ilola / Utsjoki