Peura JOKA tykkää porkkanoista.

 Metsän lemmikki.

Metsän lemmikki.

Syötämme riistaa mm. porkkanoilla, ruokintakatoksia on useita ympäri metsää. Yhden katoksista on vallannut suurikokoinen valkohäntäpeurauros. Päivä päivältä siitä on tullut rohkempi ja se syö myös päiväsaikaan. Välillä se ajaa metsäjäniksen pois samoilta apajilta. Se on selvästi koukussa porkkanoihin. Vein tänään taas säkillisen porkkanoita katoksen alle ja kohta se taas tulee niitä mussuttamaan. Päivässä menee useampi kilo tätä oranssia herkkua. Hauska kaveri, metsän lemmikki.

 Syksyn värejä.

Syksyn värejä.

Vaikka päivät ovat lyhyitä ja harmaita pidän syystalvisen metsän väreistä. Harmaan, ruskean ja vihreän sävyjä on lukemattomia. Tänään kävellessäni tuttua reittiä ylös kalliolle kiinnitin erityistä huomioita väreihin. Ne ihmiset jotka inhoavat syksyä ja pimeyttä jäävät paljosta paitsi. Ilma on kirpeää ja helppoa hengittää. Metsät ovat tyhjiä ja harvat eläimet erottaa helposti. Korpit, tiaiset, varikset, naakat ja jänikset valkeissa puvuissaan. Hiiriä tai myyriä ei näy; Susi kissa pitää huolen, että jyrsijät ei täällä talon lähelle pääse hillumaan. Siiri koira on tyytyväinen, kun se sai tuoreita hirvenluita kaluttavaksi. Hirvijoukkueen viimeinen hirvi kaatui sunnuntaina, hirvestys on nyt ohitse. Tämä kausi oli onnistunut, sen jotenkin tunsi jo ensimmäisestä jahdista. 

 Väritön metsä?

Väritön metsä?

Olin eilen suuresti arvostamani tätini hautajaisissa, karjalaiseen tyyliin luonnollisesti. Puhuimme pöydässä mm. sienestyksestä ja metsässä kulkemisesta. Sukulaiseni kertoi käyneensä metsässä sienessä harjan kanssa eli hän harjasi suppilovahveroiden päälle sataneen lumen pois ja noukki jäätyneet suppikset suoraan koriin. Kätevää. Kerroin käyneeni eräänä sysipimeänä iltana otsalampun kanssa sienimetsässä, Siiri ja Susi metsässä minua seuraten. Juttumme keskeytyi kun pappi kävi soittamaan sahalla Finlandian. Outi totesi tähän, "Only in Finland". Se on taivaan tosi. Teemme huomaamattamme asioita, joita pidämme itse suht normaaleina. Matkailualan yrittäjänä yhä useammin huomaan, että nämä hupaisat pienet tekomme ovat itse asiassa suurenmoisen erikoisia esim. kaupungistuneelle saksalaiselle. Meille tulee eräs ryhmä saksasta tammikuussa vierailulle ja pitää tarkkaan pohtia päivän ohjelmaa tästä vinkkelistä. Säästä riippuen voisi tehdä vaikka suokävelyn, käydä pilkillä ja iskeä tulet jään päälle. Ei sen kummempaa.

 Susi tarkkana.

Susi tarkkana.

Suunnittelen täyttä häkää tulevaa vuotta. Tykkään etukäteen miettiä pääpainopisteitä. Eivät ne täysin koskaan sellaisenaan täyty. Toisaalta kun itse ennakoi tekemisiään, laittaa hommat tärkeysjärjestykseen ja kirjaa konkreettisia toimia niin ne tuppaavat myös toteutumaan. Yksi asia on kuitenkin varmaa, on mukavaa asua keskellä metsää myös pirun pimeinä syystalven iltoina. Usko tai älä.

 Aamulla oli pieni riite.

Aamulla oli pieni riite.

Jussi Jaakkima

Ilola/Utsjoki