Kokemuksia Utsjoelta, kolmas päivä.

Saavuimme maanantaina aamusta luontokuvaaja Markun kanssa yöjunalla Rovaniemelle, Markku tuli kyytiin Tampereelta. Uudet makuuhytit ovat oivia verrattuna vanhaan. Muistan hyvin lapsuudesta Pallaksen matkoilta, kun konduktööri lisäsi puita makuuvaunun uuniin. WC ja suihku ovat nyt hytissä, ei kuitenkaan ahtaanpaikankammoisille. Aamusta ajoimme kohti Sodankylää, missä kävimme katsastamassa kirkon ja poromiehen patsaan. Olen edellisen kerran vieraillut Sodankylässä vuonna 1975, mistä muistona haalistunut valokuva äidistäni, minusta ja patsaasta. Olen askel kerrallaan kiertänyt nämä 40 vuotta sitten vanhempieni kanssa elokuisella reissulla käydyt pohjoisen paikat lävitse. Tämän patsaan paikan kertoi minulle eräs vanhempi herra muutama vuosi sitten hotelli Inarin aulassa, vanhan valokuvani perusteella. Vielä on monta kuvien paikkaa käymättä!

Asettauduimme asumaan ensi kertaa Utsjoen keskustassa sijaitsevaan paritaloon. Mainio paikka, kahden tason ratkaisu ja tilaa kuudelle. Kerrankin Utsjoen monipuoliset palvelut kävelyetäisyydellä mm. kyläkahvila Giisa, pub Rastigaisa, uimahalli, parturikampaamo Duoggi(ajanvaraus 0400-602 740) ja Uulan Säästö. Eilen olin täyden päivän Kaldoaivin erämaassa rautua pilkkimässä, oppaana Lukkarin Eki t:mi Epelistä. Päivä oli jälleen kertakaikkisen upea. Alkuun menimme Hannojärvelle(korkeus merenpinnasta 286 m), matkaa kelkalla Vetsikosta reippaat 45 minuuttia. Keli oli hieno, aurinko paistoi ja ei kovaa tuulta. Saimme muutaman komean raudun ja joimme kahvit, sekä söimme eväsleivät. Matka jatkui Tynnyrijärvelle(korkeus 256 m), josta pari suurempaa punavatsaista kalaa. Paluumatkalla teimme vielä tulet Hannojärven jäälle ja paistoimme makkaraa. Tuuli hieman yltyi ja taivas meni pilveen. Paluumatkalla tuli Tenon rantaan saapuessa jo silkkaa vettä. Saimme kymmenkunta kaunista kalaa. Markku oli Vetsikossa vastassa, mies oli ollut päivän kuvaamassa mm. Pulmankijärvellä Nuorgamissa. Kävimme kotimatkalla vielä tervehtimässä Vuokkoa Rastigaisassa ja illalla tein paistettua rautua. Maistui kyllä!

Tunturijärven rautuja!

Tunturijärven rautuja!

Tänään oli aamulla treffit Vallen Lomakylässä. Arvostan korkealle paikallista yritteliäisyyttä ja suhtautumista Utsjoelle saapuviin kaukaisiin matkailijoihin. Utsjoki on Suomen varmin paikka nähdä revontulet ja kokea aitoa saamelaiskulttuuria. Tarkoitan siis aitoa! Porotila Vallen pihapiirissä tutustuin hienoihin ajoporoihin ja hankin kotiin Ilolaan lisää porontaljoja lisättynä komeilla sarvilla. Uudesta laavusta tuleekin kunnianosoitus Utsjoelle. 

Juuri nyt olen täällä tukikohdassamme Suophajärven rannalla. Ulkona on edelleen melkein metrinen ja upottava hanki. Jään päällä on vettä ja tuossa vieressä oleva niva on vapaana jäistä. Etelästä pölähtäneen taiteilijan tekemässä ulkotakassa on rohkeat tulet, lisäksi saunan kiuas naksuu lupaavasti. Tuuli on navakka, nurkissa humisee. Huomenna kirjoitan koko päivän kirjaani Yksi soutu, yksi elämä. Olemme tehneet Markun kanssa kirjaan vankan kuvaussuunnitelman. Puuveneet täällä tukikohdassa ovat vapaina lumesta ja tervausta vailla. Se taitaa jäädä toukokuun reissuun. Markku on paraikaa Jäämeren rannalla ja yötä Norjassa, tarkka kuvausmatka miehellä. Menemme Outin kanssa kesällä Jäämerelle, katsotaan jos päästään kuningasrapuja pyytämään!

Blogin kirjoituspaikka tänään.

Blogin kirjoituspaikka tänään.

Näkymä tästä tuvasta on tuttu, uskomaton, rauhoittava, avara. Kohta menen saunaan, jäinen vesi lämpenee hitaasti. Istun tänään pitkään tässä tuvassa ja katson kun päivä laskeutuu pimeään. Täällä päivä on jo pitkä. Nyt paistaa vastapäiselle tunturille. Riipaisevan kaunista.

Jussi Jaakkima

Utsjoki/Ilola