Pykeija, Jäämeren helmi.

Jäämeren rannalla, kaukana niemen kärjessä on suomalaisten perustama Pykeija niminen pieni kylä. Pykeija on löytö. Kylässä asuu noin 230 henkilöä, 13 eri kansalaisuutta. Mikä on erikoista, siellä pärjää suomen kielellä. Kylässä on mm. pieni koulu, kauppa ja loistava kalaravintola. Kylän kahdella puolella on Jäämeri. Rannassa on Jäämeren sauna, kaksi saunaa ja mahdollisuus uintiin hiekkarannalta. Voimakkaita elämyksiä!

pykeija.JPG

Menimme Outin kanssa Pykeijaan eräänä kirkkaana päivänä, ilman mitään varauksia. Löysimme ystävällisen kyläinfoa pitävän naisen leikkaamassa nurmikkoa koulun edestä. Hän johdatti meidät Olga nimiseen omakotitaloon, saimme yläkerran käyttöömme 90 eurolla. Kolme huonetta, keittiö, olohuone, kylppäri ja valtava parveke merelle. Outi löysi myös urut, joita soitti korkealta ja kovaa. Päivällä kävimme kylän ainoassa ravintolassa syömässä valtavan kuningasrapuannoksen, edellisenä päivänä pyydettyä lähiruokaa. Saamari, että oli kertakaikkisen hyvää! Nuohosimme kylän kadut huolella ja kävimme myös hautuumaalla. Suurin osa haudatuista oli suomalaista sukujuurta. 

Aamulla heräsimme Jäämeren kirkkauteen ja suunnistimme rantaa kohti. Siellä treffasimme Trondin(www.visitbugoynes.no) ja lähdimme kohti satamaa, sekä Trondin venettä. Vene oli korkealaitainen Norjassa tehty noin 5 metriä pitkä avovene, perässä Mercury 25 hp. Trond luovutti ohjauksen minulle ja suuntasimme aallonmurtajalta etelään. Aallot olivat 1.5 - 3 metriä korkeita. Sanoisin, että melkoinen aallokko. Menimme kohti poijua, missä oli rapumerta. Trond otti poijusta kiinni ja alkoi merran nosto 129 metrin syvyydeltä. Merta kiinnitettiin laidalle ja alkoi työ. Outi iski kumihanskat käteen ja kävi lappaamaan rumia pirulaisia sisään veneeseen. Tyttöravut heitettiin takaisin, suurimmat poikaravut otettiin. Yksi puri Outia nilkkaan, söimme sen seuraavana päivänä.

Olipa kokemus, kertakaikkiaan. Raikasta Jäämeren ilmaa, kovaa aallokkoa ja näitä valtavia rapuja. Suurin painoi 3.5 kiloa. Suuntasimme takaisin rantaan ja saimme nipun ravunjalkoja mukaan Utsjoelle. Siellä valmistimme aivan loistavan rapuaterian, Pykeijan kokin ohjeilla. Suolaa ei tarvitse lisätä, sitä ravuissa on luonnostaan Jäämerestä.

Olen reissannut paljon täällä ylhäällä ja nyt olen Inarin Kultahovissa odottamassa saunan lämpiämistä. Joka kerta jokin kokemus nousee yli muiden. Nyt se oli Pykeija. Pieni ja vaikeasti löydettävä pieni kylä Jäämeren rannalla. Kylässä suuri yksituumaisuus ja valtava tahto selviytyä. Kylän talot ottavat vastaan Jäämeren raivon ja ihmiset ovat tottuneet hyytävään kylmyyteen, sekä tuuleen. Erikoinen paikka, suosittelen.

Niin ja Utsjoen lohikuninkuuden voitti Tero Ronkainen ja kakkosena Jame. Tero on Utsjoen paikallinen kirjailija, perhonsitoja ja soutaja. Jame on mm. eräopas ja nuohooja. Onnittelen!

Jussi Jaakkima

Utsjoki/Ilola