Talo metsässä.

Utsjokelainen yhteistyökumppanini Vallen Petteri oli perheineen Porvoossa tiiviit 24 tuntia, kävimme yhteistä projektiamme huolella läpi. Tarkkailepa Lapin Kansan uutisointia aiheesta lähipäivinä.  Illalla syödessämme ilta-ateriaa totesi Petterin vaimo selkeästi, että kyllä sinä asut keskellä metsää. Jäin tätä miettimään ja hänhän on täysin oikeassa. Onko täällä metsän keskellä sitten yksinäistä tai hiljaista. Voin vakuuttaa, ettei ainakaan yksinäistä ole! Eilen oli kyllä aamulla haikea mieli kun tyttäreni lähti aamulla Outin kanssa kohti Helsinkiä ja opiskeluita. Vietimme tiiviin kesän täällä Ilolassa, Utsjoella ja Italiassa. Pinja on erittäin tarkka ja taitava maalari, roiskeita ei hänen työstään muodostu. Lihaskuntoa parantaa halkojen heittely puuvajaan. 

Uuden metsän keskellä olevan riistapellon vierailija.

Uuden metsän keskellä olevan riistapellon vierailija.

Utsjoella ollessani on luonto Ilolassa osittain jo valmistautumassa syksyyn. Lehdet ovat hieman kellastuneet ja marjaa on nyt metsässä, erityisesti puolukoita. Luonto on rehevää ja jotenkin on odotuksen tuntua. Nyt tekisi pieni loppukesän myrsky mielelle hyvää ja saisivat puun lehdet kyytiä. Olen aina pitänyt Kekkosen sanoin murkukelistä, siinä on väkevyyttä mielelle ja ruumiille. Paraikaa sataa reippaasti, keli on kuitenkin lämmin. Syyskuun kalenteri näyttää oikein mukavalta. Jahtikauden aloitus, muutama luento(ensimmäinen maanantaina Haaga-Heliassa), haastattelu ja erityisesti odotan eräopaspäivää. Saadaan tiimi kesän jälkeen kasaan ja laitetaan uusi eräopastukikohta kuntoon.

Huomenna on serkkuni synttärijuhlat tässä ihan lähellä. Tiedossa on hyvää ruokaa ja kolmannen kotimaisen puhumista(suomi, saame ja ruotsi). Aamulla jatkoivat Utsjokelaiset matkaa, seuraavaksi taas tavataan ylhäällä. Nyt jatkuu kirjan viimeistely ja saan viimeisiä kommentteja sisällöstä. Sitten alkaa kustantajan etsiminen.

Jussi Jaakkima

Ilola/Utsjoki