Pelkäätkö pimeää?

Maalla asuvien kannattaa olla melko sinut pimeän kanssa. Täällä ei ole katuvaloja, viime päivinä tosin kuu on valaissut maaston karun kelmeällä valollaan. Eilen ajaessani hirvienpaloittelusta kotiin ihmettelin valtavan kokoista kuuta metsän takana. Se oli epätodellisen suuren oloinen. Pimeä tekee myös sen, että tähdet näkee maalla täysin toisella tavalla kuin kaupungissa. Jos osaisi muitakin tähtikuvioita kuin Otavan olisi niiden tunnistaminen täällä helppoa.

Tein eräänä mörköpimeänä myöhäisiltana taas jokasyksyisen testini, pelkäätkö pimeää. Otin koiran ja taskulampun mukaani. Kävelin metsän keskellä oleva suuren kallion laelle ja sammutin taskulampun. Hetken päästä kävin erottamaan metsässä piirteitä ja se hahmottui koko ajan selkeämmin. Koiralle pimeys on helpompaa, sitä se ei häiritse. Pomppii ja juoksee kuin olisi valoisaa, kumma tyyppi. No, lopputulema oli se, että en pelkää pimeää. Taskulamppu päälle ja takaisin talolle.

Pohjoisen kaamos alkaa jälleen parin viikon päästä Utsjoella. Olen usein ollut kaamosaikaan Utsjoella, päivän valo on käsittämättömän kaunis. Valo siivilöityy ja on pehmeää. Kaamos ei tarkoita pimeyttä, vaikkakin "yö" alkaa noin kahden maissa iltapäivällä. Utsjoella vaaditaan oikeaa elämänfilosofiaa ja katsantokantaa pitkän yön aikana. Tiedän sen kokemuksesta. Useat ulkomaalaiset turistit hakevat pohjois Lapista talvella ääripakkasta, lunta ja pimeyttä. Sitä meillä Utsjoella kyllä löytyy ja usein myös revontulia.

Syksy jaksottuu pitkälti hirvestyksen mukaan. Milloin mennään metsään jahtiin, mihin, millä porukalla ja miten ajo tapahtuu. Jahdin jälkeen ruhojen paloittelu, lihanjako ja uusien jahtien suunnittelu. Se on maaseudun luontevaa syystoimintaa ja autoilijat voivat ajaa hieman turvallisemmin mieleni, kun päälle 200 kiloinen otus ei välttämättä juokse tielle. 

Nyt jatkuu taas normihommat. Seuraava ryhmä tulee lauantaina, valmistelut ovat vahvassa käynnissä. Vieraita vastassa on kyllä ykköstiimi: eräopas Dani, rakas vaimoni Outi, Siiri-tytär ja minä. Lisäksi koira Siiri ja Susi kissa. Näillä mennään.

Jussi Jaakkima

Ilola / Utsjoki