Omavaraistaloutta.

Meillä homma perustuu pitkälti metsään, aitoihin luontokokemuksiin ja maittavaan, sekä terveelliseen ruokaan. No niin eli siis lähiruokaan. Ja mitä se oikein tarkoittaa? Onko lähiruokaa Suomessa tuotettu luomuruoka ja onko esim. Utsjokelainen poro lähiruokaa? Poroja kun ei täällä etelässä pahasti tallustele. Vaikea kysymys tämä lähiruoka, eikö vain?

Itse näen lähiruoan kunkin aterian omana tarinana. Siis kun meiltä kysytään ruoan alkuperästä, niin tiedämme sen. Jos jostain kumman syystä meillä tarjottaisiin ns. punaista lihaa ei se voisi olla tuontilihaa esim. Brasiliasta tai kanaa Thaimaasta. Meillä on ruoalla olemassa oma juttunsa. Kerronpa muutaman esimerkin. Häissämme tarjottu hirvenliha oli Ilolalaista hirveä. Nuotiolla paistettu makkara on Ilolaisesta peurasta, siis lähellä tuotettua lisäaineetonta lihaa. Vieraiden leipä tulee Zum Beispielin keittiöstä Porvoosta. Sienet ovat pitkälti itse kerättyjä. Äsken söimme oman maan perunoita, ruohosipulia, sipulia ja herneen versoja. Välillä savustamme katiskasta nostettuja ahvenia.

Kasvimaamme tuottaa tasaisesti satoa. Tänä vuonna kylläkin monien vaikeuksien kautta, kaikki ei mennyt ihan kyllä putkeen. No, tänään iskettiin maahan toiseen kertaan kurkuntaimet, laitoin uudet tuet tomaatintaimille ja tuin tukevasti omenapuun. Metsässä ovat metsämansikat kypsyneet, mustikat raakileina vielä ja näyttää suolle tulevan hillaa. Kanttarelleja ei olla vielä kunnolla etsitty. Ruoka kasvaa tässä ihan lähellä.

Vielä tuosta ruokavaliosta. Muutin oman ruokavalioni tyystin jo jokin aika sitten. Punaista lihaa en käytännössä enää syö ja kasviksia ihan eri tavalla kuin aiemmin. Ruokavalioni koostuu nyt maidottomista jugurteista, eri kasviksista ja vihanneksista, osittain kanasta ja kalasta, sekä kaikenlaisista vihreistä jutuista. Taakse ovat jääneet rasvaiset juustot, pihvit, ranskalaiset, kermakastikkeet ja muut herkut. Oliko vaikeaa? Oli!!!!

Miten voi kasvisravintolassa tulla täyteen? Hauskinta hommassa on se, että kun tilaan vaikka yksikseni lemppariravintolassa Delissä vanhassa Porvoossa aterian ei siinä ole lihaa lainkaan. No, miten se on vaikuttanut minuun. Jaksan paremmin, ei väsytä iltapäivisin ja kaikki veriarvot ovat parantuneet kolmanneksella. En neuvo tässä ketään. Toisaalta voin sanoa, että kyllä kannattaa. Kun joskus Kiva ravintolan terassilla pöllin joltain lapseltani lautaselta ranskalaisen maistuu se ihan syntisen hyvältä! Ja joskus vielä käyn vetämässä kunnon pihvin pippurikastikkeella ja kärsin kaikki seuraukset.

Tilanne täällä Råmossan tilalla vaihtelee päivittäin. Nyt ollaan vaihteeksi kolmistaan pojan kanssa. Aika rauhallista. Kolme tyttöä ovat Suomen Turussa Ruisrock hommissa. Huomenna on ajatuksena laittaa rantahuoneemme lopulliseen kesäkuntoon ja voisi savustaa ahvenia. Susi kissa on onneksi pienentänyt reviiriään ja pysyttelee talon lähistöllä. Ruokaa sillä on.

Ei täällä metsässä tylsää ole. Nyt lämmitän iltasaunan ja mennään vaimoni Outin kanssa uimaan. Vesi on 16 asteista.

Jussi Jaakkima

Ilola / Utsjoki

ps. Elokuussa on tulossa ensi kertaa ulkomaalaisia vieraita Saksasta muutamaksi päiväksi asumaan tänne metsän keskelle. Kannattaa käydä Berliinin ITB messuilla, voi saada mielenkiintoisia kontakteja.