Onneksi on tammikuu olemassa.

Tammikuussa on pimeää, märkää, tylsää, ei ole pyhiä ja masentaa. Siksi juuri on loistavaa, että tammikuu on olemassa. Minulle tammikuu merkitsee kirjoittamista. Ensimmäisen romaanini "Yksi soutu yksi elämä" kirjoitin Portugalissa Atlantin rannalla. Aika aikaansa kutakin. Nyt kirjani Kohtaaminen Jäämeren rannalla  syntyi täällä Ilolassa kirjastohuoneessa ja tuvassa. Kirjoittaminen on aika selkeää hommaa. Ensin pähkäilet aihepiiriä ja tarinaa parisen vuotta. Tässä on avuksi koira kahdellakin tapaa. Ensiksikin koiraa pitää ulkoiluttaa ja silloin syntyy ihan hyviä ajatuksia. Toisekseen koiralle voi kivasti kertoa omista tuumailuista ja se ei sano vastaan. Kuuntelee vaan ja häntä viuhuu. Suosittelenkin kaikille kirjan kirjoittamista pähkäileville hankkimaan cockerspanielin.

No, nyt meni tammikuu siis kirjoittamisessa ja asetin itselleni määräajaksi tämän päivän. Hyvin meni, äsken printtasin ensimmäisen version ulos. Nyt saa hanke levätä hetken. Sitten alkaa tukiryhmäni kommenttien kerääminen, loputon muokkaus ja viimeistely. Sitten vielä kustantajan päättäminen ja julkaisu. Onneksi tämä on jo toinen kirja, niin tietää jo systeemin. Ja lisäksi ei haittaa yhtään ovien avaamisessa, että on jo osoittaa yksi julkaistu romaani. Mikä itse asiassa sai ihan kelpo arvostelut.

Täällä metsässä on kaunein mahdollinen sydäntalven päivä. Pakkasta on noin viisi astetta, uusi tuore lumi ja aurinko paistaa. Kohta on edessä lumikenkäily metsän nuotiopaikalle Siiri-koiran kanssa. Äskettäin kävi tuossa pihalla komea urospunatulkku. Huomiota herättävä lintu kirkkaan punaisine rintahöyhenineen. Viime lauantain Birdlifen pihabongauksessa tein seuraavat havainnot: mustarastas, palokärki, harakka, varis, käpytikka, sinitiainen, talitiainen, viherpeippo, vihervarpunen ja mustarastas. Päivä pitenee kohisten, hieno homma. Kohta kuulunee jo huuhkajan huhuilua, hieman aavemainen ääni.

Nyt kun sai kirjanteon tiettyyn vaiheeseen voi taas keskittyä muihin hommiin. Kummasti kirjanteko vie keskittymisen ja huomion. Nyt on pöydällä mm. Italialaisille daameille sauna/avantokokemuksen etsimistä, kaukoitään suuntautuvaa markkinointia, saksalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa sovittujen toimien jatkotyöstöä, tarjousten tekoa, ensi viikon luentoon valmistautumista ja uusien www-sivujen suunnittelua. Siihen päälle nämä muutama mielenkiintoinen hallitushomma. Oikein hyvä yhdistelmä yhdelle miehelle.

Isännän toimenkuvasta pari seikkaa, se on muuten  melko laaja.  Eilen opin miten viemäriputken sisään ujutetaan 25 metriä pitkä lämmityskaapeli purkamatta mitään rakenteita. Se vaatii asiaan huolellisesti paneutuneen asiantuntijan  ja apumiehen, joka ei sano mitään vastaan. Minulla oli siis apumiehen rooli. Talvisin isäntä lämmittää taloa, auraa lumet ja sytyttää vieraille ulkotulet. Kelistä riippumatta ja hymyn hyytymättä. Jos isännän toimenkuva kirjoitetaan auki kuuluisi se seuraavasti: kaikki työt vessan pesemisen, sekä markkinoinnin välillä ja kaikki muu mahdollinen työ tilalla. 

Seuraava blogi 14.2.

Syväntalven terveisin,

Jussi Jaakkima

Ilola / Utsjoki