Luonnon taideteos.

Luonnon taideteos.

ERÄMIEHEN 8 VUODENAIKAA

 

» EIGHT SEASONS OF THE HUNTER in English

Perinteinen jako neljään vuodenaikaan on turhan karkea. Erävuodessa on kahdeksan vuodenaikaa, jotka noudattavat luonnon omaa rytmiä. Käsite on alunperin tullut Lapista poromiehiltä. Erinomainen kirja aiheesta on Martti Peltomaan ja Seppo Saraspään "Erämiehen kahdeksan vuodenaikaa".

 

Talvi

Tammikuu ja helmikuun alkuosa. Raskas hirvijahtikausi on vihdoin päättynyt. Tilalla on paras jänisjahtikausi meneillään, vaikkakin jahtiaika päivisin on lyhyt. Ilves on lisääntynyt seudulla, mikä rasittaa myös osaltaan jäniskantaa. Olen onnistunut näkemään kaksi kertaa ilveksen päärakennuksen ikkunasta. Se on upea ja villi peto! Kylän hirvijoukkueen peurajahtikausi jatkuu tammikuun loppuun, peurakanta on hiljalleen vahvistunut seudulla. Lisäksi kauriit ovat tulleet seudulle. Tilalla ruokitaan riistaa omenoilla, porkkanoilla, perunalla, heinällä ja viljalla.

Muuten tilalla tehdään lumitöitä ja tuvan kookas varaava takka pidetään lämpimänä aamusta iltaan. Mikäli hirsiä tarvitaan lisää on sydäntalvi parasta rakennuspuun kaatoaikaa. Parasta vielä on, mikäli kaadettaessa on täysikuu.  Lumikengät tai Altai Ski sukset ovat kätevin tapa liikkua tilalla. Ei tarvitse voitelua ja pääsee pahoistakin paikoista. Suosittelen sauvojen kanssa liikkumista ja aina mukana pieni reppu, jossa kännykkä, puukko, tulitikut, narua, kompassi, kartta, rusinoita, energiapatukoita ja kuumaa juotavaa. Kun olet talvisessa metsässä yksin, on syytä kunnioittaa luontoa ja varautua säänmuutoksiin tai yllättävään tilanteeseen. Eräoppaamme näyttää kuinka lumisessa metsässä sytytetään tulet kelistä riippumatta.

 

Kevättalvi

kevattalvi_250_81.jpg

 

Helmikuun loppu ja maaliskuu. Jänis ja fasaanikausi jatkuvat vielä helmikuun loppuun. Fasaani on paluulintu Ilolaan, mikä vaatii istutusta ja ruokintaa. 

Tilalla tehdään ensimmäisiä kevättöitä.  Jänisten ruokintaa jatketaan eli mm. kaadetaan pajuja hangen päälle ja tarjotaan porkkanoita. Pöllöjen huhuilu alkaa, huuhkaja on uusi tulokas aivan lähimaastossa. Ketut haukkuvat reviireitään, ketunhaukku läheltä kuultuna voi aluksi tuntua jopa hieman pelottavalta. Lähin haukkuja on ollut päärakennuksen terassista 5 metrin päässä. 

Lisäksi vietän aikaa Utsjoella rautupilkillä ja riekkojahdissa. Jos kiinnostaa, laita viestiä!

 

Kevät

Huhtikuu ja toukokuun alku. Eläinten touhut kuumimmillaan, joka paikassa elämää. Kurjet pitävät soidinta, hiirihaukka palaa tutulle reviirilleen, sammakot kutevat.

Tilalla työteliäs kausi. Polttopuuta pilkotaan, raivataan vesakoita, valmistellaan mahdollisia kesähakkuita. Kasvimaille istutetaan salaatit, yrtit, juurekset ja varhaisperunat. Korvasienien aika alkaa. Tuntuu, että tekeminen ei lopu millään.

 

Kevät kesä

Toukokuun loppu ja kesäkuu. Teiden kunnostusta roudan jäljiltä ja tierumpujen tarkastus. Riistapellot kuntoon. Korvasieniaika parhaimmillaan, metsän hienoa herkkua. Suosittelen kolmea keittämiskertaa a 8 minuuttia. Mielestäni ei vaikuta makuun.

Kesä

Heinäkuu ja elokuun alku. Elokuun kymmenes metsästyskausi alkaa kyyhkysjahdilla! Piilopaikat valmiiksi peltojen reunametsiin. Kanttarelliaika alkaa. Marjastusta, villivadelmaa, metsämansikoita, mustikoita, puolukoita ja lakkoja. Kasvimailta nousee uutta perunaa, salaatteja, porkkanaa, tilliä, persiljaa ja muita lähiherkkuja. Kasvimaa kannattaa perustaa mahdollisimman lähelle keittiötä, niin sitä tulee myös käytettyä. Tilan kasvimaat ovat laatikoissa ja ruokapöydästä on niihin matkaa 20 metriä. Sannäsin ampumarata tulee tutuksi, kun "pakolliset" hirvijoukkueen treenit alkavat. Toisaalta on riistan kunnioitusta, että metsästäjät treenaavat huolella ennen kautta!

 

Syyskesä

Elokuun loppu ja syyskuu. Hirvien nuolukivet ja riistakamerat paikoilleen. Elokuun 20. päivä alkaa sorsastus! Sieniaika parhaimmillaan. Kuivaamme sienet uunin pankolla lautojen päällä ja kuivatut sienet laitamme lasipurkkeihin. Kestävät useita vuosia ja sienet ovat erinomainen, sekä terveellinen ruoan lisä. 10. syyskuuta alkaa kauan odotettu kanalintujahti eli tilalla pyytä ja teertä. Metso on rauhoitettu Porvoossa. Metso on komea näky ja lentoonlähtö kuuluu kauas. Tilan metsokallion pitkäaikainen valtias eli suuri urosmetso löytyi jokunen vuosi sitten kuolleena metsästä. Pikimustista sulista on ystäväni tehnyt lohiperhoja Utsjoelle. 

 

 

Syksy

syksy_250_69.jpg

Lokakuu ja marraskuun alku. Lokakuun puolessa välissä aloitimme Ilolan hirvijoukkueen suurriistajahdin. Kauden aloitus on siirretty niin, että lehti on maassa ja sienestäjiä ei enää kovin liiku metsässä. Kauden kohokohta! Supikoiran pyyntiä kano-loukulla, sienikausi jatkuu. Tilalla raivausta ja talveen varautumista mm. kasvimaiden kääntö ja polttopuuhuoltoa. Polttopuuta pitää olla puuliiterissä talvea varten noin 15 mottia. Koivua, kuusta ja mäntyä. Itse pidän väheksitystä kuusesta polttopuuna. Pitää palaessaan meteliä, mutta syttyy varmasti ja tilalla kuusta riittää! Erityisen oivaa polttopuuta on pystyyn kuivunut kuusi, se ei niinkään räisky poltettaessa.

 

Syystalvi

Marraskuun loppu ja joulukuu. Hirvestys jatkuu kuumimmillaan ja pakastin täyttyy tästä todellisesta luomulihasta. Tässä vaiheessa tulee yleensä hirvestyksessä se vaihe, jolloin välillä käy jahti totisesta työstä! Ensilumi. Jäniskausi jatkuu, talviruokintaa alootellaan. Kun aloittaa ruokinnan, sitä pitää jatkaa koko pitkä talvi. Eläimet tottuvat nopeasti ruokintaan ja yllättävä lopetus voi johtaa nälkäkuolemaan. Uusissa ruokinta-katoksissa käy jo nyt useita eri lajeja, mielenkiintoista nähdä lumen tultua mitkä kaikki eläimet siellä käykään.

Tilalla tehdään viimeiset syystyöt. Mönkijään aura kiinni. Valmistautuminen jouluun. Tilalla syödään ei perinteinen jouluateria johon kuuluu mm. hirvilihapullia ja hirvenpaisti. Hirvenpaistiin oleellisin ohje: marinoi jo edellisenä päivänä(mausteet, worchester kastike, hunaja ja öljy), kuorruta pekonilla ja tärkein mauntuoja on kastike! Suurustan lihasta valuvan liemen huolella ja teen sitä vähintään riittävästi. Paistin pitää myös vetäytyä rauhassa alumiinifolion sisällä. 

Lopuksi kesällä 2013 Inarissa lukemani voimakkaasti minuun iskenyt ajatelma:

Maa on erilainen
kun sillä on asunut
vaeltanut
hikoillut
palelluttanut

nähnyt päivän
laskevan nousevan
katoavan ilmestyvän

maa on erilainen
kun tietää täällä
juuret
tyvet

Nils Aslak Valkeapää: Aurinko isäni, DAT 1992

käännös Pekka Sammallahti