Vastuullisuus ja puitteet Råmossassa

Kierrätämme kaiken, mikä ylipäätään on mahdollista. Käytämme omaa kompostoria ja osittain sen tuomalla mullalla kasvatamme kasvimaan juurekset ja vihannekset; todellista lähiruokaa.

Huolehdimme, että toiminnastamme aiheutuu jätettä ylipäätään mahdollisimman vähän. Emme käytä kertakäyttöastioita lainkaan, ja värikkäät muumimukit ovat tuttu näky myös nuotiopaikoillamme.

Ruokafilosofiamme mukaan me ja yhteistyökumppanimme tiedämme, mistä aterioiden raaka-aineet tulevat. Lähtökohtana on käyttää aina tuotteita, jotka tulevat mahdollisimman läheltä ja, jotka on tuotettu vastuullisesti.

Periaatteena on alusta saakka ollut käyttää lähialueiden palveluita ja työllistää paikallisesti. Tämän takia teemme yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa aina, kun mahdollista. Näin on nyt ja tulevaisuudessa.

Råmossan hirsirakennukset on tehty paikan päällä ja kestämään pitkään

Kaikki rakennuksemme, laavut ja nuotiopaikat on tehty oman metsän puusta ja jokainen hirsi on uniikki, käsin veistetty. Ne on rakennettu kestämään aikaa. Hirsitöiden laadusta on kiittäminen porvoolaista hirsimestari Tuure Jordania. Kysyimme kerran häneltä, miten kauan hirsitalomme kestää? Hän vastasi: “Niin kauan, kun katto on ehjä ja peruskallioon valetut pilarit pysyvät paikallaan, talo on monisatavuotinen”.

Rakennuksia ei maalata hengittämättömiksi ja osa niistä on käsitelty tervapohjaisella kyllästeellä. Rakentamisessa ei ole käytetty muovia missään, sen sijaan esim. hirsien välissä oleva rive on pellavaa. Råmossassa hengitetään raikasta ilmaa sekä sisällä että ulkona. Lämmittäminen hoituu maalämmöllä sekä oman metsän haloilla ja luonnollisesti ekosähköllä.

Männystä rakennettu päärakennus valmistui vuonna 2007 ja se sijaitsee perinteisellä hyvällä rakennuspaikalla etelä/länsi-rinteessä. Päärakennus toimii vieraidemme tukikohtana ja siitä avautuu kuvankaunis näkymä järvelle, jonka rantaan on matkaa noin 100 metriä. Talon arkkitehtinä toimi porvoolainen Aarne Launos, ja suunnittelussa ja toteutuksessa tahdottiin yhdistää perinteiset rakentamistavat ja uusin talotekniikka.

Tuvassa on moderni ammattilaistason keittiö kaasuhelloineen ja nykyaikainen kokoustekniikka. Huonekalut ovat pitkälti porvoolaisen puusepän Petteri Viinikaisen tekemiä. Talon muista huoneista on kaksi varattu esimerkiksi ryhmätöitä varten. Tilojen sisustussuunnittelusta on vastannut porvoolainen Ingrid Wiertz.

Hirsitalon suurilla terasseilla ja massiivisten puupöytien ääressä vieraamme voivat nauttia aterioista, yhdessäolosta ja myös pitää aivoriihiä. Päärakennuksen vieressä on kuusesta rakennettu hirsisauna ja Suomessa valmistettu kahdeksan hengen palju. Sauna lämpenee perinteisellä Misa-kiukaalla ja tietenkin oman metsän haloilla.

Laavut ja nuotiopaikat

Råmossan näköalapaikan laavu ja metsälaavu sijaitsevat reippaan kävelymatkan päässä päärakennuksesta kauniin metsän keskellä. Järvenrannan nuotiopaikka hirsipenkkeineen toimii “isoille tulille” ja ajatuksille. Sen äärellä yhdessä nautitut nokipannukahvit jäävät varmasti pitkäaikaiseen muistiin. Järvenrannassa on pitkät pöydät, laituri, SUP-laudat, soutuvene sekä vastarannalla luontopolku ja pitkospuut, jotka ylittävät suoalueen.

Vastuullisuus luo turvallisuutta, toiminnallemme on myönnetty Laatutonni-sertifiointi. Kaikissa rakennuksissa on palohälyttimet ja alkusammutusvälineet. Olemme käyneet EA-kurssit, hygianiakoulutuksen ja rakennuksista löytyy tarvittaessa EA-välineet.

Näin toteutamme Råmossassa vastuullisuutta ja tahdomme aina kuulla vierailtamme kehitysideoita ja kokemuksia. Opastamme ja neuvomme hienovaraisesti vieraitamme, sillä tärkeintä on vieraidemme hyvinvointi ja tyytyväisyys!

Råmossa on myös toimiva metsätila. Olemme tehneet vuosikymmeniä kestänyttä yhteistyötä paikallisen Metsänhoitoyhdistys Eteläisen Metsäreviirin kanssa. Toimintamme on PEFC-metsäsertifioitua ja standardoitua. Olemme vapaaehtoisesti suojelleet useita alueita mm vesistöjen läheltä. Metsälain perusteella on suojeltu mm. suoalue keloineen ja jalopuumetsiköitä. Metsänhoidossa käytämme ennakkoluulottomasti myös jatkuvaa kasvatusta. Istutamme vuosittain tuhansia taimia; myös erikoispuulajeja kuten lehtikuusta ja tammea.